En tiedä, pääsenkö vieläkään opiskelemaan. Entä jos opiskelen väärää alaa? Mistä oikean alan tunnistaa? Pitäisikö minun opiskella sellaista, mikä minua kiinnostaa, vai sellaista, mistä varmasti saan työtä eli rahaa? Työvoimatoimisto ehdotti aiemmin tässä kuussa, että kun kerran aion opiskella seuraavaksi, heillä olisi tällainen hieno juttu! Saisin opintotuen sijaan työttömyysrahaa, joka on, ainakin heidän laskujensa mukaan, opintotukea suurempi. JOS opiskelisin alaa, jolle olisi täällä kysyntää, siis töitä.
Näillä pohjoisilla leveyksillä tuskin tarvitaan yhtään enempää kirjallisuudentutkijoita, tai vaattureita. Enintään lumityöntekijöille ja safarien pitäjille voisi löytyä jotain hommaa. Työvoimatoimiston virkailija tarkoitti ilmeisesti, että mainitsemani laborantti/bioanalyytikko olisi homma, jolle olisi töitä, ja jonka opiskelua laitos tukisi. Minuun hiipi pelko, että tukeni lakkautetaan, jos en opiskele sitä mitä laitos haluaa.
Sitten tuli viha: miksi järjestetään koulutuksia, joista valmistuneille ei ole töitä? Katsoin jokin aika sitten elokuvan City of Ember. Siinä ammatit jaettiin hyvin yksinkertaisesti: ammatti lapussa, laput pussiin ja lapset arpoivat itselleen ammatin. Homman, jolle oli kysyntää.
Minusta tuntuu huijatulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti